Murrosiän jälkeen, noin 18-20-vuotiaana, kun ihmisen koetaan "viisastuneen", puhkeavat suuhun viisaudenhampaat. Seuraava neuvoni on ilmainen: Tampereen lukiolaiset, aloittakaa jo nyt jonottaminen niiden poistoon, sillä täällä saa hammaslääkärijonossa odotella jopa vuoden. Ei sovi kuitenkaan liikaa kitistä, sillä susirajan takana (kaukana) lapsen koulumatka taksilla, miksei jopa helikopterilla, saattaa kestää tuntikausia - TKL:n bussi onneksi kuljettaa kaupunkilaista kouluarkeen joka aamu monella vuorolla.
Tasan eivät mene valtion lahjat, vaikkei se valtion vika olekaan. Suomi on kaupungistunut vauhdilla 1950-luvulta lähtien, ja maaseutu autioituu. Muuttotappioiset kunnat menettävät poismuuttajien verotulot, eivätkä kykene tarjoamaan tarpeeksi palveluja houkutellakseen uusia muuttajia. Vastaavasti muuttovoittoiset kunnat, kaupungit ja esikaupunkialueet eivät pysy muuttoliikkeen perässä, ja peruspalvelutkin ruuhkautuvat äärimmilleen. Kaikille ei pystytä tarjoamaan kaikkea. (Lohduttavaa kyllä, asiasta hieman poiketen, erityisesti maaseudun muuttotappiokunnilla on sinnikkyyttä yrittää säilyttää ja kasvattaa asukaslukuaan: juurihan siitä uutisoitiin, kuinka ympäri Suomea kunnat ovat valmiita maksamaan jopa 2000 euroa vauvasta. Kuhmoinen tarjoaa kellon ja 100 euroa, Kolarissa saa vauvalahjan, joka sisältää lampaantaljan ja kortin.)
Jokaisella meillä on asuinpaikastamme riippumatta oikeus samanlaisiin peruspalveluihin ja mahdollisuuksiin, minkä vuoksi alueellisen tasa-arvon ongelma on hyvinkin todellinen: kaiken aikaa kyläkouluja lopetetaan, junayhteyksiä karsitaan ja linja-autovuoroja vähennetään, kun taas toisaalla päiväkodit, koulut ja palvelutalot ratkeavat liitoksistaan ja vaatimamme/tarvitsemamme palvelut viivästyvät. Miekka on kaksiteräinen: suurten kasvukeskusten tulee saada kehittyä omalla painollaan ja säteillä kasvua ympärilleen – paikkakuntaa ei voi ankkuroida paikalleen. (Ei, vaikka toinen mokoma on valmis maksamaan vastasyntyneestä.)
Onko alueellinen tasa-arvo siis lainkaan toteutettavissa Suomessa? Tarvitseeko sen täysin ollakaan?
Asumisen jakaantumisen rakenteellinen muutos nähdään automaattisesti huonona – ongelmia ongelmien jälkeen -, mutta siitä saattaa seurata myös hyvää: kenties alueiden erilaisuus ja paikallisuus ovat tärkeitä voimavaroja Suomen kulttuurille. Kenties ainakin viisastumme, kun tiedostamme tilanteen vakavuuden ja jonotamme kärsivällisesti.
torstai 28. elokuuta 2008
Presidentin valtaoikeudet
Kävimme tunnilla mielenkiintoista keskustelua presidentin valtaoikeuksien muutoksesta. Opiskelijat ottivat esille monenlaisia näkökulmia: yhtäältä todettiin presidentin vahvan aseman olevan jäänne historiasta ja vallankäytön rajaamisen kuuluvan parlamentarismia painottavaan EU-maan imagoon. Toisaalta eräs opiskelija muistutti, että presidentti on suoraan kansan valitsema, siinä kun valtaa yhä laajemmin käyttävällä pääministerillä on kansan tuki vain välillisesti takanaan. Presidentin valtaoikeuksista alustaneet opiskelijat ottivat esille sisäministeriön kansliapäällikön nimityksen, jossa presidentti käytti perustuslaissa hänelle määrättyä oikeuttaan ja nimitti Ritva Viljasen vastoin valtioneuvoston esitystä. Tätä tapausta luokassa toisaalta ihmeteltiin, mutta monissa ryhmäkeskusteluissa oltiin sitä mieltä, että siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, jos presidentti hänelle selkeästi kuuluvaa valtaa käyttää. Keskustelun pitäisi keskittyä siis nuortenkin mielestä itse ydinkysymykseen, eli siihen, minkälaisia valtaoikeuksia presidentille voi perustellusti katsoa kuuluvan 2000-luvun Suomessa.
Keskustelu valtaoikeuksista sai luonnollisesti aivan uuden sävyn, kun Tarja Halonen ilmoitti osallistumisestaan EU:n huippukokoukseen ensi viikolla. Ehdimme tämän päivän oppitunnilla asiaa vain sivuta ja siksi tarjoan mahdollisuutta jatkaa keskustelua täällä. Hesarin aihetta koskevasta jutusta sekä keskustelusta saa eväitä asian pohtimiseen. Mitä ajattelette vallanjaosta Suomen ulkopolitiikan hoidossa? Onko tilanne kiusallinen Suomelle, kuten Kari Huhta Hesarin Näkökulmassa kirjoittaa? Onko Kaukasian tilanne Suomen etujen kannalta sen tason ulkopoliittinen konflikti, että se edellyttää nimenomaan presidentin läsnäoloa?
Keskustelu valtaoikeuksista sai luonnollisesti aivan uuden sävyn, kun Tarja Halonen ilmoitti osallistumisestaan EU:n huippukokoukseen ensi viikolla. Ehdimme tämän päivän oppitunnilla asiaa vain sivuta ja siksi tarjoan mahdollisuutta jatkaa keskustelua täällä. Hesarin aihetta koskevasta jutusta sekä keskustelusta saa eväitä asian pohtimiseen. Mitä ajattelette vallanjaosta Suomen ulkopolitiikan hoidossa? Onko tilanne kiusallinen Suomelle, kuten Kari Huhta Hesarin Näkökulmassa kirjoittaa? Onko Kaukasian tilanne Suomen etujen kannalta sen tason ulkopoliittinen konflikti, että se edellyttää nimenomaan presidentin läsnäoloa?
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Marian ja Ellin alustus aiheesta "opposition rooli demokratiassa"
Tuskinpa kukaan yhteiskuntaopin ryhmästämme käy kiistämään demokratian tai opposition olemassaolon tärkeyttä. Luulenpa, että kaikki ovat melko yksimielisiä myös siitä, että demokratia ei olisi demokratiaa ilman oppositiota. Demokratia, joka kirjaimellisesti tarkoittaa kansanvaltaa ei voisi mitenkään olla mahdollista, mikäli vähemmistön ääni ei tulisi kuuluviin.
Sen sijaan kysymys siitä, mikä on opposition rooli nykypäivän Suomessa ja maailmalla jakaa varmasti mielipiteitä. Se, mitä opposition tulisi nyt tehdä parantaakseen toimintaansa (vai toimiiko se mahdollisesti hyvin jo nyt) on myös asia, josta löytyy monenlaisia kantoja.
Eräässä aikaisemmin kirjoitetussa blogitekstissä puhuttiin mm. kansanedustajien palkoista, jotka suhteutettuna työmäärään tai ylipäänsä vastuuseen ovat melko suuret. Kuitenkin oppositiossa istuvan kansanedustajan arkipäivää ovat välikysymykset, suulliset kyselytunnit, ajankohtaiskeskustelut sekä loputtoman pitkät täysistunnot. Ja vain, jotta vähemmistön ääni saataisiin kuuluviin yksipuolisten mielipiteiden keskellä. Yrittäkääpä itse perässä.
Vaikka oppositiolla onkin täysi työ esimerkiksi tiettyjen ihmisryhmien olojen parantamisessa, kaikki päätökset mitä eduskunnan istuntosalissa tehdään, eivät toteuta juuri sinun visiotasi paremmasta yhteiskunnasta, sillä demokratia on aina demokratiaa.
Jos siis oppositio on niin tavattoman tärkeässä roolissa oikeudenmukaisen demokratian toteutumisen kannalta, mikä siinä sitten oikein mättää? Vai mättääkö mikään?
Entä mitä mieltä olette, onko hyvin järjestäytynyt ja toimiva oppositio demokratian kannalta oleellisempi asia kuin enemmistön mielipiteelle pohjautuva valta? Järjestyisivätkö Suomen asiat mainiosti vain hallituksen ohjaamina, tällä hetkellä siis porvaripuolueiden aatteiden mukaan?
Jos kerran on äänestetty jo kerran ja enemmistö voittanut tuoden meille hallituksen, tarvitaanko oppositiota ollenkaan? Vähentääkö oppositio hallituksen merkitystä liikaa?
Sen sijaan kysymys siitä, mikä on opposition rooli nykypäivän Suomessa ja maailmalla jakaa varmasti mielipiteitä. Se, mitä opposition tulisi nyt tehdä parantaakseen toimintaansa (vai toimiiko se mahdollisesti hyvin jo nyt) on myös asia, josta löytyy monenlaisia kantoja.
Eräässä aikaisemmin kirjoitetussa blogitekstissä puhuttiin mm. kansanedustajien palkoista, jotka suhteutettuna työmäärään tai ylipäänsä vastuuseen ovat melko suuret. Kuitenkin oppositiossa istuvan kansanedustajan arkipäivää ovat välikysymykset, suulliset kyselytunnit, ajankohtaiskeskustelut sekä loputtoman pitkät täysistunnot. Ja vain, jotta vähemmistön ääni saataisiin kuuluviin yksipuolisten mielipiteiden keskellä. Yrittäkääpä itse perässä.
Vaikka oppositiolla onkin täysi työ esimerkiksi tiettyjen ihmisryhmien olojen parantamisessa, kaikki päätökset mitä eduskunnan istuntosalissa tehdään, eivät toteuta juuri sinun visiotasi paremmasta yhteiskunnasta, sillä demokratia on aina demokratiaa.
Jos siis oppositio on niin tavattoman tärkeässä roolissa oikeudenmukaisen demokratian toteutumisen kannalta, mikä siinä sitten oikein mättää? Vai mättääkö mikään?
Entä mitä mieltä olette, onko hyvin järjestäytynyt ja toimiva oppositio demokratian kannalta oleellisempi asia kuin enemmistön mielipiteelle pohjautuva valta? Järjestyisivätkö Suomen asiat mainiosti vain hallituksen ohjaamina, tällä hetkellä siis porvaripuolueiden aatteiden mukaan?
Jos kerran on äänestetty jo kerran ja enemmistö voittanut tuoden meille hallituksen, tarvitaanko oppositiota ollenkaan? Vähentääkö oppositio hallituksen merkitystä liikaa?
perjantai 22. elokuuta 2008
kilpailuvaltio
http://uutiset.msn.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tutkimus%20Hyvinvointivaltiosta%20tullut%20kilpailuvaltio/1135238856811?ref=msn
tuossa olis nyt hyvän oloinen artikkeli HS:ssän netti sivuilta hyvinvointivaltiota ajatellen. muistaakseni nimittäin tunneilla ei ole tullut tämän nimistä valtio mallia esille.
tuossa olis nyt hyvän oloinen artikkeli HS:ssän netti sivuilta hyvinvointivaltiota ajatellen. muistaakseni nimittäin tunneilla ei ole tullut tämän nimistä valtio mallia esille.
Maahanmuutto ja Euroopan väestökehitys
Tämän viikon tunneilla olemme siis pohtineet hyvinvointivaltiota, sen tulevaisuutta ja maahanmuuttoa. Alustajat ottivat esille monia tärkeitä ja ajankohtaisia huomioita! Aika loppui tunnilla harmillisesti hieman kesken, joten kokoavan keskustelua ja pohdintaa hieman tässä. Vertailevaan hyvinvointivaltiotutkimukseen erikoistuneen Mikko Kauton mukaan Suomessa ei enää toteudu pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli: kun vertaillaan esimerkiksi sosiaalimenojen osuutta bruttokansantuotteesta, Suomi on ennemminkin EU15-maiden keskitasoa. Laman jälkeen perinteinen laajan julkisen sektorin hyvinvointimalli on ollut isojen haasteiden edessä: täystyöllisyys ei Suomessa tunnu (työmarkkinoiden rakenteellisista ongelmista johtuen?) toteutuvan ja näin hyvinvointivaltion vaatima veropohja ei ole vakaa. Myös globalisaatio ja muutokset kansalaisten halukkuudessa sitoutua korkeaan verotukseen ovat muuttaneet tilannetta. Suurin haaste sosiaaliturvajärjestelmälle ympäri Europpaa on kuitenkin nopeasti ja yhtä aikaa väestön vanhenemisen kanssa tapahtuva väestön väheneminen.
Hesari uutisoi tänä aamuna kiinnostavasta saksalaistutkimuksesta "Die demografische Zukunft von Europa" eli Euroopan väestöllinen tulevaisuus. Tutkimuksen mukaan ilman tuntuvaa maahanmuuttoa Euroopan väkiluku laskee 50 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Väestökato paitsi kierouttaa väestöllistä huoltosuhdetta, myös heikentää EU:n kilpailukykyä suhteessa vahvan väestön- ja talouskasvun alueisiin, kuten Kiinaan.
Suomi pärjäsi 27 EU-maan sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin väestöpolitiikkaa vertailevassa tutkimuksessa yllättävän hyvin. Erityistä kiitosta saa Suomen tasokas koulutus, joka luo tasa-arvoa ja vahvistaa osaamiseen perustuvaa kansantaloutta. Perhepolitiikassa Ranska on puolestaan onnistunut parhaiten: siellä syntyvyys on Euroopan huippuluokkaa, noin kaksi lasta naista kohden, kun Euroopan keskiarvo on noin 1.5. Luvun tulisi olla 1,7, jotta väkimäärä Euroopassa maltillisen maahanmuuton kanssa pysyisi ennallaan.
Monen alan työvoimapula, väestön ikääntyminen, Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointivaltion rahoitus tulevaisuudessa puhuvat siis maahanmuuton lisäämisen puolesta. Mutta kuten h.j. kommentissaan mainitsi, maahanmuuttajien kotouttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Myös suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan on avaintekijä: ammattitaitoisen maahanmuuttajan työttömäksi jääminen ennakkoluulojen vuoksi on kansantalouden kannalta tuhlausta. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla aktiivista ja sen täytyy tukea yhteiskunnan kasvamista aidosti monikulttuuriseksi. "Ghettoutuminen" ja maahanmuuttajien eristäytyminen omille alueilleen aiheuttaa ongelmia joten suomalaisten ja maahanmuuttajien luontevaa rinnakkaiseloa tulisi edistää asunto-, kulttuuri- ja työpoliittisilla toimilla. Hesarin jutun mukaan esimerkiksi Irlanti on onnistunut aktiivisen maahanmuuttopolitiikkansa ansiosta kehittämään talouttaan ja nousemaan Euroopan takapajulasta menestyjäksi. Olisiko Suomella aineksia tähän?
Näihin aiheisiin toivoisin teidän nuorten mielipiteitä enemmänkin: mikä olisi oikea ratkaisu väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin? Tuleeko syntyvyys Suomessa nousemaan, pysymään ennallaan vai laskemaan tulevaisuudessa? Mikä on Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevaisuus? Ja miten houkutella maahanmuuttajia tänne? (Sekään kun ei ole mikään itsestäänselvyys, ettö suuret ihmisjoukot suorastaan palaisivat halusta päästä tänne pimeään pohjolaan...)
Hesari uutisoi tänä aamuna kiinnostavasta saksalaistutkimuksesta "Die demografische Zukunft von Europa" eli Euroopan väestöllinen tulevaisuus. Tutkimuksen mukaan ilman tuntuvaa maahanmuuttoa Euroopan väkiluku laskee 50 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Väestökato paitsi kierouttaa väestöllistä huoltosuhdetta, myös heikentää EU:n kilpailukykyä suhteessa vahvan väestön- ja talouskasvun alueisiin, kuten Kiinaan.
Suomi pärjäsi 27 EU-maan sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin väestöpolitiikkaa vertailevassa tutkimuksessa yllättävän hyvin. Erityistä kiitosta saa Suomen tasokas koulutus, joka luo tasa-arvoa ja vahvistaa osaamiseen perustuvaa kansantaloutta. Perhepolitiikassa Ranska on puolestaan onnistunut parhaiten: siellä syntyvyys on Euroopan huippuluokkaa, noin kaksi lasta naista kohden, kun Euroopan keskiarvo on noin 1.5. Luvun tulisi olla 1,7, jotta väkimäärä Euroopassa maltillisen maahanmuuton kanssa pysyisi ennallaan.
Monen alan työvoimapula, väestön ikääntyminen, Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointivaltion rahoitus tulevaisuudessa puhuvat siis maahanmuuton lisäämisen puolesta. Mutta kuten h.j. kommentissaan mainitsi, maahanmuuttajien kotouttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Myös suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan on avaintekijä: ammattitaitoisen maahanmuuttajan työttömäksi jääminen ennakkoluulojen vuoksi on kansantalouden kannalta tuhlausta. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla aktiivista ja sen täytyy tukea yhteiskunnan kasvamista aidosti monikulttuuriseksi. "Ghettoutuminen" ja maahanmuuttajien eristäytyminen omille alueilleen aiheuttaa ongelmia joten suomalaisten ja maahanmuuttajien luontevaa rinnakkaiseloa tulisi edistää asunto-, kulttuuri- ja työpoliittisilla toimilla. Hesarin jutun mukaan esimerkiksi Irlanti on onnistunut aktiivisen maahanmuuttopolitiikkansa ansiosta kehittämään talouttaan ja nousemaan Euroopan takapajulasta menestyjäksi. Olisiko Suomella aineksia tähän?
Näihin aiheisiin toivoisin teidän nuorten mielipiteitä enemmänkin: mikä olisi oikea ratkaisu väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin? Tuleeko syntyvyys Suomessa nousemaan, pysymään ennallaan vai laskemaan tulevaisuudessa? Mikä on Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevaisuus? Ja miten houkutella maahanmuuttajia tänne? (Sekään kun ei ole mikään itsestäänselvyys, ettö suuret ihmisjoukot suorastaan palaisivat halusta päästä tänne pimeään pohjolaan...)
torstai 21. elokuuta 2008
Kansanedustajan työ
Suomessa eduskunta on osa demokraattista järjestelmää. Kansa valitsee kansanedustajat ja periaatteessa kuka tahansa voi olla kansanedustaja. Perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen noudattamaan toimessaan oikeutta ja totuutta sekä perustuslakeja, eivätkä häntä sido muut määräykset. Demokraattisesti tehdyt päätökset ovat kuitenkin usein kompromisseja, mutta näihin päätöksiin voi kansanedustaja vaikuttaa ratkaisevasti.
Mikä on oikea palkka demokratian toteutumisesta? Tällä hetkellä kansanedustaja saa palkkiota 5860 euroa kuukaudessa, kun taas esimerkiksi vanhemman konstaapelin peruspalkka on noin 1630 euroa. Kansanedustajan työ kuulostaa helpolta verrattuna esimerkiksi poliisin työhön. Tosiasiassa en tiedä edustajan työn todellista luonnetta. Mielikuvani perustuvat paljolti median välittämään kuvaan lähes tyhjästä istuntosalista. Mielestäni Pikku-G:n kaltaiset ehdokkaatkaan eivät nosta työn arvostusta, saati keväinen vaalirahoitussotku. Toisaalta kansanedustajan työ näyttää kokouksineen ja maakuntakierroksineen vaativalta joten siitä maksettava palkkio on kohdallaan. Voisin kuvitella, että lain säätäminen ei ole aivan yksinkertainen prosessi, vaikka siinä on mukana edustajien lisäksi muutakin.
Kun äänestämme vaaleissa valitsemaamme ehdokasta eduskuntaan saatamme perehtyä ainoastaan kyseisen edustajan vaalilupauksiin ja unohtaa puoleen, jonka kirjoissa kyseinen edustaja kamppanjoi. Kansan edustajien työtä säädellään ja turvataan monilla perustuslain säädöksillä. Kansanedustajaa ei sido heidän vaalilupauksensa ja perustus lakikin kertoo, että heidän on noudatettava ainoastaan oikeutta ja kohtuutta, käytännossä oma puolue ja eduskuntaryhmä asettavat rajoitukset.
Eli jos äänestämmämme kansanedustaja on SDP:n jäsen ja puolue on valinnut kannakseen Nato jäsennyyttä ehdottavassa äänestyksessä kielteisen linjan ja edustaja on silti äänestänyt myönteisesti. Voidaan ryhmäpääätöksestä poikennutta kansanedustajaa rangaista varoittamalla tai eroittamalla hänet ainakin määräajaksi eduskunta ryhmästä. Kyseisellä tavalla on joudutta menettelemään ainoastaan yhden kerran vuonna 1993.
Eli kyseiseksi menettelyksi kutsutaan ryhmäkuria se ei mielestäni mene aivan samassa linjassa perustuslain kanssa, jossa sanotaan että kansan edustajan tulee vain noudattaa oikeutta ja kohtuutta. Niin mistä tiedämme mikä on on oikeutettu äänestys tapa? Ja onko oikein että puolue ei salli yksilön toteuttaa hänelle valittua tehtävää ja äänestää hänen parhaaksi näkemällään tavalla suomenkansan puolesta vaikka hänet on valittu juusi siihen tehtävään?
Kun äänestämme vaaleissa valitsemaamme ehdokasta eduskuntaan saatamme perehtyä ainoastaan kyseisen edustajan vaalilupauksiin ja unohtaa puoleen, jonka kirjoissa kyseinen edustaja kamppanjoi. Kansan edustajien työtä säädellään ja turvataan monilla perustuslain säädöksillä. Kansanedustajaa ei sido heidän vaalilupauksensa ja perustus lakikin kertoo, että heidän on noudatettava ainoastaan oikeutta ja kohtuutta, käytännossä oma puolue ja eduskuntaryhmä asettavat rajoitukset.
Eli jos äänestämmämme kansanedustaja on SDP:n jäsen ja puolue on valinnut kannakseen Nato jäsennyyttä ehdottavassa äänestyksessä kielteisen linjan ja edustaja on silti äänestänyt myönteisesti. Voidaan ryhmäpääätöksestä poikennutta kansanedustajaa rangaista varoittamalla tai eroittamalla hänet ainakin määräajaksi eduskunta ryhmästä. Kyseisellä tavalla on joudutta menettelemään ainoastaan yhden kerran vuonna 1993.
Eli kyseiseksi menettelyksi kutsutaan ryhmäkuria se ei mielestäni mene aivan samassa linjassa perustuslain kanssa, jossa sanotaan että kansan edustajan tulee vain noudattaa oikeutta ja kohtuutta. Niin mistä tiedämme mikä on on oikeutettu äänestys tapa? Ja onko oikein että puolue ei salli yksilön toteuttaa hänelle valittua tehtävää ja äänestää hänen parhaaksi näkemällään tavalla suomenkansan puolesta vaikka hänet on valittu juusi siihen tehtävään?
alustus - Maahanmuutto
- Pohjoismaiden kansalaiset voivat Pohjoismaiden rajojen sisällä mennä töihin maasta toiseen vapaasti, jos oleskelu ei ylitä 6 kuukauden aikarajaa. Yli puolen vuoden oleskelu on rekisteröitävä maistraatissa.
- EU-maiden kansalaisilla on oikeudet alle kolmen kuukauden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun ja työntekoon Suomessa, mikäli heillä on siihen taloudelliset edellytykset.
- Ihminen, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voi sillä perusteella saada oleskeluluvan ja palata Suomeen. Suomen kansalainen, joka on pitkään asunut ulkomailla, voi vapaasti palata maahan. Muista maista töihin tai opiskelemaan tulevat tarvitsevat erillisen luvan.
- Suomeen tuloon, täällä työskentelyyn tai muuhun oleskeluun tarvitaan muissa tapauksissa lupia sen mukaan, mikä on maahan tulon tarkoitus ja minkä maan kansalaisesta on kyse.
Suomen maahanmuuttopolitiikka on useiden muiden maiden tavoin saanut uusia sävyjä EU:n muodostumisen ja ”vapaiden markkinoiden” nousukauden jälkeen. Nykyään varsinaista maahanmuuttoa tapahtuu ainoastaan EU:n ulkopuolisista valtioista, sisäisissä tapauksissa puhutaan pitkäaikaisoleskelusta.
Suomi antaa kansainvälistä suojelua turvapaikkaa hakeville, ja jokaisen turvapaikkaa hakevan hakemus käsitellään yksilöllisesti. Yksittäiset oleskeluluvat ratkaisee maahanmuuttovirasto. Se päättää myös Suomen kansalaisuuden myöntämisestä, ulkomaalaisen käännyttämisestä tai tämän karkottamisesta.
EU:n jäsenmaiden kansalaisille riittää henkilöllisyystodistus Suomeen tullakseen, kun taas muista maista saapuvat tarvitsevat rajojen ylitykseen passin. Joidenkin maiden kansalaiset tarvitsevat tämän lisäksi myös erillisen viisumin.
En oikein tiedä mitä ajattelen maahanmuutosta, koska minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta. Lähipiirissäni ei ole yhtään maahanmuuttajaa, enkä päivittäisessä arjessani ole yhdenkään ulkomaalaissyntyisen kanssa tekemisessä. Maahanmuutosta puhutaan kohtuullisen paljon, mutta loppujen lopuksi faktatietoa meille suomalaissyntyisille annetaan esimerkiksi mediassa aika vähän.
Monikaan ei tiedä oikeasti, mistä puhuu sanoessaan, ettei Suomi esimerkiksi tarvitse työvoimaa ulkomailta. Ennakkoluulot maahanmuuttajien työllistämiseen ovat suuret. Maahanmuuttajat yleistetään yhdeksi suureksi köntiksi, huolimatta alkuperämaasta ja taustoista sekä maahan tulon perusteista. Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole tulleet Suomeen omaa tahtoaan vastaan pakon edessä.
Seuraava kirjoitus poimittiin eräästä yksityisestä blogitekstistä:
”-- Tällöin kuitenkin maan väestönlaatu saattaa laskea, mikäli maahanmuutossa ei painoteta mahanmuuttajien korkeaa laatua. Yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta mutta heikentävät samalla väestönlaatua. Yhteismaan laatu siis laskee ilman että yritykset joutuvat korvaamaan laadun laskua.
Taloustieteen tarjoama ratkaisu on verotus: ulkomaisen alhaisen äo:n väen työllistäminen ja maahantuonti on asetettava veronalaiseksi. Valtion ei omaehtoisesti pidä ottaa alhaisen äo:n maahanmuuttajia ollenkaan. –”
Ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mitä?!?!
Eräs Suomen Sisun jäsen kirjoitti Kauppalehden mielipideosastolle tekstin (jota ei loppupeleissä edes julkaistu), joka käsittelee maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisuna. Hänen mielestään maahanmuutto ei paranna Suomen työvoimatilannetta, ainoastaan rappeuttaa sen ja aiheuttaa ylimääräisiä menoeriä ja turhaa kuormaa Suomen valtiolle. Onkohan henkilö mahdollisesti miettinyt mahdollisuutta, että suomalaisten yritysten tulisi ensin työllistää ulkomaalaistaustoja ennen kuin heistä on minkäänlaista apua Suomen työvoimapulaan?
Minulle maahanmuuttajista ei ole koskaan ollut haittaa tai suoranaista vaivaa. En siis lähtisi maahanmuuttoa suoralta kädeltä torjumaan totaalisen jyrkästi.
- EU-maiden kansalaisilla on oikeudet alle kolmen kuukauden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun ja työntekoon Suomessa, mikäli heillä on siihen taloudelliset edellytykset.
- Ihminen, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voi sillä perusteella saada oleskeluluvan ja palata Suomeen. Suomen kansalainen, joka on pitkään asunut ulkomailla, voi vapaasti palata maahan. Muista maista töihin tai opiskelemaan tulevat tarvitsevat erillisen luvan.
- Suomeen tuloon, täällä työskentelyyn tai muuhun oleskeluun tarvitaan muissa tapauksissa lupia sen mukaan, mikä on maahan tulon tarkoitus ja minkä maan kansalaisesta on kyse.
Suomen maahanmuuttopolitiikka on useiden muiden maiden tavoin saanut uusia sävyjä EU:n muodostumisen ja ”vapaiden markkinoiden” nousukauden jälkeen. Nykyään varsinaista maahanmuuttoa tapahtuu ainoastaan EU:n ulkopuolisista valtioista, sisäisissä tapauksissa puhutaan pitkäaikaisoleskelusta.
Suomi antaa kansainvälistä suojelua turvapaikkaa hakeville, ja jokaisen turvapaikkaa hakevan hakemus käsitellään yksilöllisesti. Yksittäiset oleskeluluvat ratkaisee maahanmuuttovirasto. Se päättää myös Suomen kansalaisuuden myöntämisestä, ulkomaalaisen käännyttämisestä tai tämän karkottamisesta.
EU:n jäsenmaiden kansalaisille riittää henkilöllisyystodistus Suomeen tullakseen, kun taas muista maista saapuvat tarvitsevat rajojen ylitykseen passin. Joidenkin maiden kansalaiset tarvitsevat tämän lisäksi myös erillisen viisumin.
En oikein tiedä mitä ajattelen maahanmuutosta, koska minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta. Lähipiirissäni ei ole yhtään maahanmuuttajaa, enkä päivittäisessä arjessani ole yhdenkään ulkomaalaissyntyisen kanssa tekemisessä. Maahanmuutosta puhutaan kohtuullisen paljon, mutta loppujen lopuksi faktatietoa meille suomalaissyntyisille annetaan esimerkiksi mediassa aika vähän.
Monikaan ei tiedä oikeasti, mistä puhuu sanoessaan, ettei Suomi esimerkiksi tarvitse työvoimaa ulkomailta. Ennakkoluulot maahanmuuttajien työllistämiseen ovat suuret. Maahanmuuttajat yleistetään yhdeksi suureksi köntiksi, huolimatta alkuperämaasta ja taustoista sekä maahan tulon perusteista. Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole tulleet Suomeen omaa tahtoaan vastaan pakon edessä.
Seuraava kirjoitus poimittiin eräästä yksityisestä blogitekstistä:
”-- Tällöin kuitenkin maan väestönlaatu saattaa laskea, mikäli maahanmuutossa ei painoteta mahanmuuttajien korkeaa laatua. Yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta mutta heikentävät samalla väestönlaatua. Yhteismaan laatu siis laskee ilman että yritykset joutuvat korvaamaan laadun laskua.
Taloustieteen tarjoama ratkaisu on verotus: ulkomaisen alhaisen äo:n väen työllistäminen ja maahantuonti on asetettava veronalaiseksi. Valtion ei omaehtoisesti pidä ottaa alhaisen äo:n maahanmuuttajia ollenkaan. –”
Ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mitä?!?!
Eräs Suomen Sisun jäsen kirjoitti Kauppalehden mielipideosastolle tekstin (jota ei loppupeleissä edes julkaistu), joka käsittelee maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisuna. Hänen mielestään maahanmuutto ei paranna Suomen työvoimatilannetta, ainoastaan rappeuttaa sen ja aiheuttaa ylimääräisiä menoeriä ja turhaa kuormaa Suomen valtiolle. Onkohan henkilö mahdollisesti miettinyt mahdollisuutta, että suomalaisten yritysten tulisi ensin työllistää ulkomaalaistaustoja ennen kuin heistä on minkäänlaista apua Suomen työvoimapulaan?
Minulle maahanmuuttajista ei ole koskaan ollut haittaa tai suoranaista vaivaa. En siis lähtisi maahanmuuttoa suoralta kädeltä torjumaan totaalisen jyrkästi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
