kilpailuvaltio

http://uutiset.msn.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tutkimus%20Hyvinvointivaltiosta%20tullut%20kilpailuvaltio/1135238856811?ref=msn
tuossa olis nyt hyvän oloinen artikkeli HS:ssän netti sivuilta hyvinvointivaltiota ajatellen. muistaakseni nimittäin tunneilla ei ole tullut tämän nimistä valtio mallia esille.

Maahanmuutto ja Euroopan väestökehitys

Tämän viikon tunneilla olemme siis pohtineet hyvinvointivaltiota, sen tulevaisuutta ja maahanmuuttoa. Alustajat ottivat esille monia tärkeitä ja ajankohtaisia huomioita! Aika loppui tunnilla harmillisesti hieman kesken, joten kokoavan keskustelua ja pohdintaa hieman tässä. Vertailevaan hyvinvointivaltiotutkimukseen erikoistuneen Mikko Kauton mukaan Suomessa ei enää toteudu pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli: kun vertaillaan esimerkiksi sosiaalimenojen osuutta bruttokansantuotteesta, Suomi on ennemminkin EU15-maiden keskitasoa. Laman jälkeen perinteinen laajan julkisen sektorin hyvinvointimalli on ollut isojen haasteiden edessä: täystyöllisyys ei Suomessa tunnu (työmarkkinoiden rakenteellisista ongelmista johtuen?) toteutuvan ja näin hyvinvointivaltion vaatima veropohja ei ole vakaa. Myös globalisaatio ja muutokset kansalaisten halukkuudessa sitoutua korkeaan verotukseen ovat muuttaneet tilannetta. Suurin haaste sosiaaliturvajärjestelmälle ympäri Europpaa on kuitenkin nopeasti ja yhtä aikaa väestön vanhenemisen kanssa tapahtuva väestön väheneminen.

Hesari uutisoi tänä aamuna kiinnostavasta saksalaistutkimuksesta "Die demografische Zukunft von Europa" eli Euroopan väestöllinen tulevaisuus. Tutkimuksen mukaan ilman tuntuvaa maahanmuuttoa Euroopan väkiluku laskee 50 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Väestökato paitsi kierouttaa väestöllistä huoltosuhdetta, myös heikentää EU:n kilpailukykyä suhteessa vahvan väestön- ja talouskasvun alueisiin, kuten Kiinaan.

Suomi pärjäsi 27 EU-maan sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin väestöpolitiikkaa vertailevassa tutkimuksessa yllättävän hyvin. Erityistä kiitosta saa Suomen tasokas koulutus, joka luo tasa-arvoa ja vahvistaa osaamiseen perustuvaa kansantaloutta. Perhepolitiikassa Ranska on puolestaan onnistunut parhaiten: siellä syntyvyys on Euroopan huippuluokkaa, noin kaksi lasta naista kohden, kun Euroopan keskiarvo on noin 1.5. Luvun tulisi olla 1,7, jotta väkimäärä Euroopassa maltillisen maahanmuuton kanssa pysyisi ennallaan.

Monen alan työvoimapula, väestön ikääntyminen, Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointivaltion rahoitus tulevaisuudessa puhuvat siis maahanmuuton lisäämisen puolesta. Mutta kuten h.j. kommentissaan mainitsi, maahanmuuttajien kotouttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Myös suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan on avaintekijä: ammattitaitoisen maahanmuuttajan työttömäksi jääminen ennakkoluulojen vuoksi on kansantalouden kannalta tuhlausta. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla aktiivista ja sen täytyy tukea yhteiskunnan kasvamista aidosti monikulttuuriseksi. "Ghettoutuminen" ja maahanmuuttajien eristäytyminen omille alueilleen aiheuttaa ongelmia joten suomalaisten ja maahanmuuttajien luontevaa rinnakkaiseloa tulisi edistää asunto-, kulttuuri- ja työpoliittisilla toimilla. Hesarin jutun mukaan esimerkiksi Irlanti on onnistunut aktiivisen maahanmuuttopolitiikkansa ansiosta kehittämään talouttaan ja nousemaan Euroopan takapajulasta menestyjäksi. Olisiko Suomella aineksia tähän?

Näihin aiheisiin toivoisin teidän nuorten mielipiteitä enemmänkin: mikä olisi oikea ratkaisu väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin? Tuleeko syntyvyys Suomessa nousemaan, pysymään ennallaan vai laskemaan tulevaisuudessa? Mikä on Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevaisuus? Ja miten houkutella maahanmuuttajia tänne? (Sekään kun ei ole mikään itsestäänselvyys, ettö suuret ihmisjoukot suorastaan palaisivat halusta päästä tänne pimeään pohjolaan...)

Kansanedustajan työ

Suomessa eduskunta on osa demokraattista järjestelmää. Kansa valitsee kansanedustajat ja periaatteessa kuka tahansa voi olla kansanedustaja. Perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen noudattamaan toimessaan oikeutta ja totuutta sekä perustuslakeja, eivätkä häntä sido muut määräykset. Demokraattisesti tehdyt päätökset ovat kuitenkin usein kompromisseja, mutta näihin päätöksiin voi kansanedustaja vaikuttaa ratkaisevasti.

Mikä on oikea palkka demokratian toteutumisesta? Tällä hetkellä kansanedustaja saa palkkiota 5860 euroa kuukaudessa, kun taas esimerkiksi vanhemman konstaapelin peruspalkka on noin 1630 euroa. Kansanedustajan työ kuulostaa helpolta verrattuna esimerkiksi poliisin työhön. Tosiasiassa en tiedä edustajan työn todellista luonnetta. Mielikuvani perustuvat paljolti median välittämään kuvaan lähes tyhjästä istuntosalista. Mielestäni Pikku-G:n kaltaiset ehdokkaatkaan eivät nosta työn arvostusta, saati keväinen vaalirahoitussotku. Toisaalta kansanedustajan työ näyttää kokouksineen ja maakuntakierroksineen vaativalta joten siitä maksettava palkkio on kohdallaan. Voisin kuvitella, että lain säätäminen ei ole aivan yksinkertainen prosessi, vaikka siinä on mukana edustajien lisäksi muutakin.


Kun äänestämme vaaleissa valitsemaamme ehdokasta eduskuntaan saatamme perehtyä ainoastaan kyseisen edustajan vaalilupauksiin ja unohtaa puoleen, jonka kirjoissa kyseinen edustaja kamppanjoi. Kansan edustajien työtä säädellään ja turvataan monilla perustuslain säädöksillä. Kansanedustajaa ei sido heidän vaalilupauksensa ja perustus lakikin kertoo, että heidän on noudatettava ainoastaan oikeutta ja kohtuutta, käytännossä oma puolue ja eduskuntaryhmä asettavat rajoitukset.

Eli jos äänestämmämme kansanedustaja on SDP:n jäsen ja puolue on valinnut kannakseen Nato jäsennyyttä ehdottavassa äänestyksessä kielteisen linjan ja edustaja on silti äänestänyt myönteisesti. Voidaan ryhmäpääätöksestä poikennutta kansanedustajaa rangaista varoittamalla tai eroittamalla hänet ainakin määräajaksi eduskunta ryhmästä. Kyseisellä tavalla on joudutta menettelemään ainoastaan yhden kerran vuonna 1993.

Eli kyseiseksi menettelyksi kutsutaan ryhmäkuria se ei mielestäni mene aivan samassa linjassa perustuslain kanssa, jossa sanotaan että kansan edustajan tulee vain noudattaa oikeutta ja kohtuutta. Niin mistä tiedämme mikä on on oikeutettu äänestys tapa? Ja onko oikein että puolue ei salli yksilön toteuttaa hänelle valittua tehtävää ja äänestää hänen parhaaksi näkemällään tavalla suomenkansan puolesta vaikka hänet on valittu juusi siihen tehtävään?

alustus - Maahanmuutto

- Pohjoismaiden kansalaiset voivat Pohjoismaiden rajojen sisällä mennä töihin maasta toiseen vapaasti, jos oleskelu ei ylitä 6 kuukauden aikarajaa. Yli puolen vuoden oleskelu on rekisteröitävä maistraatissa.

- EU-maiden kansalaisilla on oikeudet alle kolmen kuukauden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun ja työntekoon Suomessa, mikäli heillä on siihen taloudelliset edellytykset.

- Ihminen, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voi sillä perusteella saada oleskeluluvan ja palata Suomeen. Suomen kansalainen, joka on pitkään asunut ulkomailla, voi vapaasti palata maahan. Muista maista töihin tai opiskelemaan tulevat tarvitsevat erillisen luvan.

- Suomeen tuloon, täällä työskentelyyn tai muuhun oleskeluun tarvitaan muissa tapauksissa lupia sen mukaan, mikä on maahan tulon tarkoitus ja minkä maan kansalaisesta on kyse.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on useiden muiden maiden tavoin saanut uusia sävyjä EU:n muodostumisen ja ”vapaiden markkinoiden” nousukauden jälkeen. Nykyään varsinaista maahanmuuttoa tapahtuu ainoastaan EU:n ulkopuolisista valtioista, sisäisissä tapauksissa puhutaan pitkäaikaisoleskelusta.

Suomi antaa kansainvälistä suojelua turvapaikkaa hakeville, ja jokaisen turvapaikkaa hakevan hakemus käsitellään yksilöllisesti. Yksittäiset oleskeluluvat ratkaisee maahanmuuttovirasto. Se päättää myös Suomen kansalaisuuden myöntämisestä, ulkomaalaisen käännyttämisestä tai tämän karkottamisesta.

EU:n jäsenmaiden kansalaisille riittää henkilöllisyystodistus Suomeen tullakseen, kun taas muista maista saapuvat tarvitsevat rajojen ylitykseen passin. Joidenkin maiden kansalaiset tarvitsevat tämän lisäksi myös erillisen viisumin.


En oikein tiedä mitä ajattelen maahanmuutosta, koska minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta. Lähipiirissäni ei ole yhtään maahanmuuttajaa, enkä päivittäisessä arjessani ole yhdenkään ulkomaalaissyntyisen kanssa tekemisessä. Maahanmuutosta puhutaan kohtuullisen paljon, mutta loppujen lopuksi faktatietoa meille suomalaissyntyisille annetaan esimerkiksi mediassa aika vähän.

Monikaan ei tiedä oikeasti, mistä puhuu sanoessaan, ettei Suomi esimerkiksi tarvitse työvoimaa ulkomailta. Ennakkoluulot maahanmuuttajien työllistämiseen ovat suuret. Maahanmuuttajat yleistetään yhdeksi suureksi köntiksi, huolimatta alkuperämaasta ja taustoista sekä maahan tulon perusteista. Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole tulleet Suomeen omaa tahtoaan vastaan pakon edessä.

Seuraava kirjoitus poimittiin eräästä yksityisestä blogitekstistä:

”-- Tällöin kuitenkin maan väestönlaatu saattaa laskea, mikäli maahanmuutossa ei painoteta mahanmuuttajien korkeaa laatua. Yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta mutta heikentävät samalla väestönlaatua. Yhteismaan laatu siis laskee ilman että yritykset joutuvat korvaamaan laadun laskua.

Taloustieteen tarjoama ratkaisu on verotus: ulkomaisen alhaisen äo:n väen työllistäminen ja maahantuonti on asetettava veronalaiseksi. Valtion ei omaehtoisesti pidä ottaa alhaisen äo:n maahanmuuttajia ollenkaan. –”

Ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.

Mitä?!?!

Eräs Suomen Sisun jäsen kirjoitti Kauppalehden mielipideosastolle tekstin (jota ei loppupeleissä edes julkaistu), joka käsittelee maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisuna. Hänen mielestään maahanmuutto ei paranna Suomen työvoimatilannetta, ainoastaan rappeuttaa sen ja aiheuttaa ylimääräisiä menoeriä ja turhaa kuormaa Suomen valtiolle. Onkohan henkilö mahdollisesti miettinyt mahdollisuutta, että suomalaisten yritysten tulisi ensin työllistää ulkomaalaistaustoja ennen kuin heistä on minkäänlaista apua Suomen työvoimapulaan?

Minulle maahanmuuttajista ei ole koskaan ollut haittaa tai suoranaista vaivaa. En siis lähtisi maahanmuuttoa suoralta kädeltä torjumaan totaalisen jyrkästi.

Open mietteitä

Olemme päässeet mielestäni mukavasti kiinni kurssin aiheisiin. Kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, oikeusvaltiosta ja demokratiasta keskustelimme eilen ja tänään pääsimme aloittamaan hyvinvointivaltioteemaa. Alustukset ja bloggaus värittävät kurssia opettajan näkökulmasta mukavasti ja on hienoa, kun tunnilla voi viitata blogiin, kaivaa sieltä esimerkkejä tai kehottaa kommentoimaan jotain kesken jäänyttä asiaa täällä. Uteliaana odotan lisää postauksia ja kommentteja!

Olen nyt kommentoinut yhteiskuntaopin opiskelua opettajan näkökulmastaa tässä samassa blogissa opiskelijoiden kanssa ja se taitaa olla selvä merkki keltanokkaisuudestani bloggauksen suhteen. Toimivampi ja blogikulttuuriin sopivampi tapa olisi pitää opiskelijoiden ryhmäblogia ja opettajan "seurantablogia" erikseen, tietysti linkitettynä toisiinsa. Mutta mennään tällä tämän kokeilun ajan:).

Yhteiskuntaopin opettamisen ihanuus ja vaikeus liittyy esillä olevien asioiden ajankohtaisuuteen ja runsauteen. Opettaja joutuu tasapainottelemaan melkoisesti siinä, kuinka saada perusasiat ja -tiedot luontevasti kurssilla esillä kuitenkin eläen mukana ajankohtaisissa asioissa. Opetuksen elävöittäminen on ollut myöskin haaste: kuva- ja audiomateriaalia oli aikaisemmin vaikeaa saada oppitunneille. Nykyään luokkien parantunut varustelutaso ja verkossa saatavilla olevat tv- ohjelmat ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. YLE:n Areena on varsinainen aarreaitta, josta toivottavasti tälläkin kurssilla löydän ajankohtaisohjelmia luokkakeskustelun pohjaksi. Heitänkin teille opiskelijat (ja muut lukijat) pallon tässä asiassa: jos löydätte mielenkiintoisen verkossa saatavilla olevan ajankohtaisohjelman, laittakaa ihmeessä vaikka linkki tänne tai kertokaa minulle!

Kaikki tämä liittyy myös kaikkeen muuhun

Pitäisikö jokaiselle lapsiperheelle taata mahdollisuus ilmaiseen päivähoitoon ? Tämä on kysymys, jonka mm. kansanedustaja Jutta Urpiainen on tuonut esille. Tällä hetkellä esim. Espoossa on huima päiväkotien henkilöstöpula, koska vanhemmat palaavat takaisin töihin. Ajatelkaahan riittääkö henkilöstö, ja mielellään vielä pätevä henkilöstö, sitten jos koko konsepti tuotettaisiin ilmaiseksi? Ja millä rahalla? Niillä verorahoilla vai ? Ja mikä päiväkoti se sellainen on, jossa henkilökunnalla ei ole aikaa ottaa kontaktia lapsiin enää koska heitä on liian paljon yhtä työntekijää kohti..

Toisaalta nykyään vanhempien tosiaan on vaan pakko mennä töihin niin pian kuin mahdollista, koska nykyisillä palkoilla ei normaalipalkkaisessa perheessä yhden ihmisen tuloilla pärjätä. Mm. ruuan, sähkön ja bensan hinnat ovat nousseet kun kotihoidontuki on edelleen surkea. Raaka totuus sekin. Ja vaikka reippaat isät tekisivät hurjasti lisää töitä ja heidän palkkansa nousisi niin samaan tahtiin nousisi myös veroprosentti ja pian se 40%:a reippaan isän tuloista singahtaa verottajalle. Hmm .. Vika on siis verotuksessa.. Vai ?

Jos ottaisimme suurennuslasin alle tämän Immun mainitseman verotuksen niin kotihoitoa tukisi mielestäni parhaiten se, että nuorille perheille annettaisiin mahdollisuus yhteisöveroon. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että molempien palkansaajien tulot laskettaisiin yhteen ja veroprosentti määräytyisi näiden tulojen keskiarvon mukaan. Näin reipas isä saisi tienata vielä hiukan enemmän ja perheelle jäisi enemmän rahaa käteen.

Kiitos ja kumarrus :)

(Tämä bloggaus on oikeastaan ihan hauskaa, vaikka minä sitä ensin vähän epäilinkin.. Parempi vaihtoehto tämä kyllä on kuin esseen kirjoittaminen vihkoon tai konseptille)
Toivottavasti ylioppilaskirjoituksetkin vaihtuvat pian tähän muotoon)

Suomen kansalaisvelvollisuudet ja -oikeudet á la Maiju ja Enna

Suomen laissa on määrätty tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Näiden tarkoitus on taata kaikille Suomen kansalaisille mm. tasa-arvoinen kohtelu terveyteen, ikään tai sukupuoleen katsomatta sekä huolehtia kaikille suomalaisille perusopetus. Kansalaisoikeuden ovat pitkälti samat YK:n perusoikeuksien kanssa ja ne toteutuvat hyvin Suomessa. Tässä pieni listaus maassamme olevista kansalaisoikeuksista:

*mahdollisuus valtion alueelta poistumiseen ja vapaasti liikkumiseen
*ruumiillinen koskemattomuus, joka estää kaikenlainen tahallinen väkivaltaan ja kuolemantuomiota käytön rangaistuksena.
*omaisuudenturva, joka takaa jokaiselle samanlaiset oikeudet omistaa
http://www.laki24.fi/ihpe-perusoikeudet.html

Kuitenkaan kaikki oikeudet eivät toteudu Suomenkaan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa, esimerkiksi rasismia on monelle ulkomaalaistaustaiselle arkipäivää. Toisena esimerkkinä esille voisi nostaa naisten ja miesten palkkaeron, jota on viimeaikoina pyritty tasaamaan, mutta jossa on vieläkin oman käsitykseni mukaan eroja saman koulutuksen omaavilla nais- ja mieshenkilöillä.


Kansalaisvelvollisuuksia taasen ovat mm. oppivelvollisuus, asevelvollisuus ja veronmaksuvelvollisuus. Asevelvollisuus ja varsinkin verotus ovat ollut viimeaikoina hyvin esillä mediassa. Pitäisikö asevelvollisuus koskea tasa-arvon nimessä molempia sukupuolia ja mitä tehdä yli kaksinkertaa pidemmälle siviilipalvelusaijalle?

Tätä postausta kirjoittaessani itselleni heräsi kysymys velvollisuuden ja oikeuksien erosta. Esimerkiksi äänestäminen on toiselle oikeus, mutta toinen kokee sen velvollisuutena. Oikeudet mielletään yleisesti valtion takaamina seikkona, jotka antavat perustan jokaisen kansalaisen tasavertaiselle kohtelulle. Velvollisuudet taasen saatetaan mieltää pikemminkin pakotteena, kuten juuri armeija. Tulkintatapoja on tosin monia, joillekin armeijan käyminen on kunniateko ja velvollisuus isänmaata kohtaan. Eräänä suurena kysymyksenä esiin nousee se, minkä verran velvoitteita ja rajoituksia valtiolla on lupa asettaa kansalaiselleen ja taas vastaavasti millaisia oikeuksia sen on annettava yksilölle?
Näitä kysymyksiä pohdittaessa määräytyy minkälaisessa valtiossa haluamme elää: valitsemmeko holhous-,yövartia- vai hyvinvointivaltion, tai mahdollisesti olemmeko pelkän anarkian kannalla?

Verot ja verokevennykset

Nykyään on kuullut puhuttavan verokevennyksistä useaan otteeseen joten otin hieman asioista selvää ja pohdiskelin asiaa. Tässä pieni teksti aiheesta Aamulehdessä: http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/95940.shtml

Tähän alkuun voin sanoa että oon melko SDP:n kannattaja joten mielipide ei ole täysin tasapuolinen.

Sanoisin että verotus pitäis kohdistua tuloihin enemmän kun mihinkään muuhun (no ehkä tupakka- ja alkoholivero on kanssa ihan mieluisia kun ne nyt niin paljon harmia aiheuttaa: alkoholi ongelmat ja keuhkosyövät) koska se tasapainottaa ihmisten rikkauksia. Verojen kevennyksiä pitäis antaa ennemmin alv:iin ja asuntovelkoihin yms.

Tossa Aamulehden tekstissä kerrotaan että kokoomus alentaisi veroja kaikilta (myös suurituloisilta) mutta mitä hyötyä siitä olis? Se vero menis sitten johonkin muuhun jota kaikki käyttää...

Blogi postauksen aiheesta laitoin että saisin kuulla muiden mielipiteitä joten risut ja ruusut asiasta ilmoille, kiitos :)

Made in China

Olenpas urhea ja uskallan kirjoittaa ensimmäisenä oppilaana tähän blogiin. Olen ilmeisesti ainoa, jolla ei ole viikonloppuna parempaakaan tekemistä.

Henkilökohtainen mielipiteeni kurssista, jonka verkkoympäristönä toimii julkinen blogi, on varsin positiivinen. Niin kauan kun ei tarvitse kirjoittaa omalla nimellä tai lisätä viestin perään puhelinnumeroa ja katuosoitetta, voi räväkätkin mielipiteet ilmaista aika rennosti, ja itse taisin oppitunneilla perustella julkista blogia vastaan vain toteamalla, etten käsitä miksi ketään kiinnostaisi lukea minun postauksiani (paitsi opettajan, mutta hän saa siitä palkkaa).

Paitsi että olisi tosiaan mielenkiintoista saada kommenttia joltakulta kurssin ulkopuoliselta henkilöltä, blogi on maassamme yksi yleisimpiä vaikuttamisen muotoja, samassa sarjassa tekstiviestipalstojen kanssa. Joka toisella ihmisellä on blogi ja kuuluu vahvasti aktiiviseen kansalaisuuteen osata selailla ja kommentoida niitä tai ainakin tietää, mitä ne ovat. Tavallaan tämä yhteiskuntaopin ykköskurssi opettaa siis tätäkin. Odottakaamme sitä, että Jyrki Lehtola kaivaa kurssin loppupuolella tämän blogin googlen kätköistä ja haukkuu kokeilun Aamulehden Asioissa wannabe-modernina pätemisenä ja itsekorostuksena, jonka tarkoitus on vain näyttää, että opettajat luulevat, että heillä on mielikuvitusta. Hm. Olisin tosi ylpeä mikäli näin kävisi.

Pitäisiköhän ensimmäisessä oppilaan kirjoittamassa viestissä selittää jotain muutakin kuin sitä, kuinka hieno ja vallankumouksellinen opettajamme idea oli? En pyri minkään kovan tason aloittamiseen, pikemminkin asetan riman niin alas, että ehkä joku muukin saattaa uskaltautua kirjoittamaan. Pohjalta ei pääse kuin ylöspäin.

Heitetäänpä sitten jotain kommenttia vaikka Pekingin olympialaisista. Urheilua hyvin vähän seuraavana olen kiinnostuneempi ilmiöistä, joita olympialaiset aiheuttavat kuin itse siitä, kuka niistä samannäköisistä juoksijoista ensimmäisenä ylittää sen maaliviivan (ja se lienee näin yhteiskuntaopin kurssilla myös olennaisempaa). Kiinan tapa suhtautua ihmisarvoon on mielestäni monessa suhteessa arveluttava. Se, että ihmiset ovat menettäneet kotejaan (kertoi Aamulehti 4.8.), koska olympia-aluetta on siistitty, on törkeää ja ehdottomasti väärin. Kiina pyrkii antamaan ulkovalloille hienon kuvan itsestään ja monessa paikassa se tekee näin lakaisemalla roskat maton alle ja toivomalla, ettei kukaan huomaa. Maa, jonka olympialaisia on paljon vastustettu ihmisarvoloukkausten vuoksi, ei pyri muuttumaan kisat saatuaan, vaan hiljentämään protestoijat. Kun muut maat osallistuvat kilpailuihin, on se näiden osalta hiljaista hyväksymistä, joko vähän valituksia mutisten tai aivan silmät kiinni.

Urheilu pitää erottaa politiikasta, sanoo joku - eiväthän olympialaiset liity mitenkään siihen, kuinka asioita muuten maassa hoidetaan. Olympialaiset ovat mielestäni kuitenkin niin kallis, tiedotettu ja arvostettu tapahtuma, että ei sitä voi muusta maailmasta erottaa. Kyllähän ihminen Suomessa voi sulkea silmänsä olympialaisilta, mikäli ne eivät kiinnosta, mutta kodistaan olympialaisten vuoksi häädetty kiinalaisperhe kärsii, eikä syy ole urheilussa, vaan maan tavassa toimia urheilukilpailujen aikana.

Erittäin hyvin olympialaisten hyväksymisongelmasta kirjoitti Aamulehdessä idolini Matti Kuusela. Pekingin päiväkirjassa hän käsittelee muun muassa sitä, voivatko olympialaiset saada Kiinan vähentämään ratkaisevasti ilmansaasteiden määrää. On hyvä huomio, että mikäli Kiinan kokoinen maa huomattavasti vähentää saastuttamista, sillä on vaikutusta koko maailman hengitysilmaan ja hiilidioksidipäästöihin. En kuitenkaan usko, että maailma olympialaisten takia heittämällä puhdistuu. Tulos ei ole pitkäaikainen, koska olympialaisetkaan eivät ole. Voimme vain toivoa, että Kiinalle jää päälle jotain toimintamalleja esimerkiksi sen ilman puhdistamisen kanssa - ja että ne mallit jotka liittyvät ihan yksittäisten ihmisten kunnioitukseen, alkavat pikku hiljaa muuttua, kun niitä vastaan on nyt niin paljon protestoitu.

Niin ja se kolumnissa mainittu Yang Peiyi on erinomainen esimerkki siitä roskat maton alle -ajattelutavasta. Että ei meillä täällä Kiinassa ole vinohampaisia ihmisiä, meillä on vain kauniita ja laulutaitoisia. En käsitä, miten kukaan on voinut tehdä noin lapselle. Mitä seitsenvuotiaalle on sanottu? “Et saa laulaa, olet liian ruma.” Kaikeksi onneksi asiasta on haloo noussutkin. Saattaa olla, että Yang Peiyi pääsee laulamaan päättäjäisiin ihan omilla kasvoillaan.

Se olisi aika ihana kokemus siitä, että Kiina muuttuu olympialaisten aikana, kun sen toimintamalleja vastaan tarpeeksi protestoidaan. Ehkä ne talonsa menettäneetkin ihmiset tulevat vielä saamaan kunnon korvauksen.