Suomessa eduskunta on osa demokraattista järjestelmää. Kansa valitsee kansanedustajat ja periaatteessa kuka tahansa voi olla kansanedustaja. Perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen noudattamaan toimessaan oikeutta ja totuutta sekä perustuslakeja, eivätkä häntä sido muut määräykset. Demokraattisesti tehdyt päätökset ovat kuitenkin usein kompromisseja, mutta näihin päätöksiin voi kansanedustaja vaikuttaa ratkaisevasti.
Mikä on oikea palkka demokratian toteutumisesta? Tällä hetkellä kansanedustaja saa palkkiota 5860 euroa kuukaudessa, kun taas esimerkiksi vanhemman konstaapelin peruspalkka on noin 1630 euroa. Kansanedustajan työ kuulostaa helpolta verrattuna esimerkiksi poliisin työhön. Tosiasiassa en tiedä edustajan työn todellista luonnetta. Mielikuvani perustuvat paljolti median välittämään kuvaan lähes tyhjästä istuntosalista. Mielestäni Pikku-G:n kaltaiset ehdokkaatkaan eivät nosta työn arvostusta, saati keväinen vaalirahoitussotku. Toisaalta kansanedustajan työ näyttää kokouksineen ja maakuntakierroksineen vaativalta joten siitä maksettava palkkio on kohdallaan. Voisin kuvitella, että lain säätäminen ei ole aivan yksinkertainen prosessi, vaikka siinä on mukana edustajien lisäksi muutakin.
Kun äänestämme vaaleissa valitsemaamme ehdokasta eduskuntaan saatamme perehtyä ainoastaan kyseisen edustajan vaalilupauksiin ja unohtaa puoleen, jonka kirjoissa kyseinen edustaja kamppanjoi. Kansan edustajien työtä säädellään ja turvataan monilla perustuslain säädöksillä. Kansanedustajaa ei sido heidän vaalilupauksensa ja perustus lakikin kertoo, että heidän on noudatettava ainoastaan oikeutta ja kohtuutta, käytännossä oma puolue ja eduskuntaryhmä asettavat rajoitukset.
Eli jos äänestämmämme kansanedustaja on SDP:n jäsen ja puolue on valinnut kannakseen Nato jäsennyyttä ehdottavassa äänestyksessä kielteisen linjan ja edustaja on silti äänestänyt myönteisesti. Voidaan ryhmäpääätöksestä poikennutta kansanedustajaa rangaista varoittamalla tai eroittamalla hänet ainakin määräajaksi eduskunta ryhmästä. Kyseisellä tavalla on joudutta menettelemään ainoastaan yhden kerran vuonna 1993.
Eli kyseiseksi menettelyksi kutsutaan ryhmäkuria se ei mielestäni mene aivan samassa linjassa perustuslain kanssa, jossa sanotaan että kansan edustajan tulee vain noudattaa oikeutta ja kohtuutta. Niin mistä tiedämme mikä on on oikeutettu äänestys tapa? Ja onko oikein että puolue ei salli yksilön toteuttaa hänelle valittua tehtävää ja äänestää hänen parhaaksi näkemällään tavalla suomenkansan puolesta vaikka hänet on valittu juusi siihen tehtävään?
Kun äänestämme vaaleissa valitsemaamme ehdokasta eduskuntaan saatamme perehtyä ainoastaan kyseisen edustajan vaalilupauksiin ja unohtaa puoleen, jonka kirjoissa kyseinen edustaja kamppanjoi. Kansan edustajien työtä säädellään ja turvataan monilla perustuslain säädöksillä. Kansanedustajaa ei sido heidän vaalilupauksensa ja perustus lakikin kertoo, että heidän on noudatettava ainoastaan oikeutta ja kohtuutta, käytännossä oma puolue ja eduskuntaryhmä asettavat rajoitukset.
Eli jos äänestämmämme kansanedustaja on SDP:n jäsen ja puolue on valinnut kannakseen Nato jäsennyyttä ehdottavassa äänestyksessä kielteisen linjan ja edustaja on silti äänestänyt myönteisesti. Voidaan ryhmäpääätöksestä poikennutta kansanedustajaa rangaista varoittamalla tai eroittamalla hänet ainakin määräajaksi eduskunta ryhmästä. Kyseisellä tavalla on joudutta menettelemään ainoastaan yhden kerran vuonna 1993.
Eli kyseiseksi menettelyksi kutsutaan ryhmäkuria se ei mielestäni mene aivan samassa linjassa perustuslain kanssa, jossa sanotaan että kansan edustajan tulee vain noudattaa oikeutta ja kohtuutta. Niin mistä tiedämme mikä on on oikeutettu äänestys tapa? Ja onko oikein että puolue ei salli yksilön toteuttaa hänelle valittua tehtävää ja äänestää hänen parhaaksi näkemällään tavalla suomenkansan puolesta vaikka hänet on valittu juusi siihen tehtävään?
Tekstit
2 kommenttia:
Nykyään kansanedustajaehdokkaat eivät edes anna niin sanottuja vaalilupauksia vaan kertovat mistä asioista ovat kiinnostuneet ja mitä ovat ajamassa eteenpäin .. Vaalilupauksiin on turha enää tukeutua. Ne ovat historiaa. Tämä johtaa myös keskusteluun siitä ovat poliitikot sanansamittaisia.
Hyvä huomio tfeatly! On aiheellista kysyä, millaisia mahdollisuuksia yksittäisellä kansanedustajaehdokkaalla on edes varsinaisia vaalilupauksia antaa. Lienee mielekkäämpää puhua arvoista ja tavoitteista. Pelkkiin vaalilupauksiin ja niiden toteuttamiseen keskittyminen synnyttää helposti kuvan, että kansanedustaja voisi luvata jonkin yksittäisen asian ja tuon asian toteutumisen olisi politiikan onnistumisen mittari. Äänestäjän tulisi nähdä ehdokkaansa aatemaailma kokonaisuutena (tietysti ehdokkaan tulee antaa äänestäjälle tähän mahdollisuus eikä kalastella pisteitä populistisilla lupauksilla!).Marina kansanedustajien petollisuudesta ja vallanhalusta on toisinaan paikallaan, mutta keskittää huomion liiaksi yhteen asiaan ja laskee pahimmillaan äänestysaktiivisuutta ja uskoa demokratiaan.
Lähetä kommentti