keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Stop töhryille-kampanjasta

Tämän päivän hesarissa oli juttu Helsingin kaupungin Stop töhryt-kampanjasta http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Stop+t%C3%B6hryille+-kampanjasta+vaaditaan+puolueetonta+tutkimusta/1135239491604, joka täytti eilen 10 vuotta. Helsingin kaupungilla on ollut nollatoleranssi graffittien ja tägien suhteen ja maalaukset ovat puhdistettu heti.
Graffitit jakavat vahvasti ihmisten mielipiteitä: toiset pitävät niitä tärkeänä osana urbaania kaupunkikulttuuria, toisten mielestä ne ovat vain töherryksiä, joita ei hyväksytä missään mielessä. Muista kun ala-asteella et:n tunnilla puhuimme graffiteista ja mitä mieltä niistä olimme. Opettajan mielipide asiaan oli, että jos nuorisoa huvittaa piirrellä ja töherrellä, ottakoot kynän kauniiseen käteensä ja piirtäkööt paperille luomuksensa niin säästytään puhdistuskuluilta. Tämä on varmaankin yleinen ajattelukanta graffiteista; ne ovat rumia töhryjä, ja niitä ei hyväksytä missään tapauksessa. Allekirjoitan saman, jos maalaus on esimerkiksi asutussa talossa tai hienoissa renesanssi taloissa (tuo nyt oli vähän huono esimerkki :)). Muun muassa sänkökaapit voitaisiin vapauttaa maalaajille yms. graffitkulttuurin tekijöille. Lisäksi kaupunkien tulisi tarjota mielestäni kunnon maalauspaikka, jossa ihmiset saisivat sitten vapaasti toteuttaa itseään.
Helsingin kaupungin harjoittamassa nollatoleranssissa ei mielestäni ole mitään järkeä. Graffitteja tullaan jatkossa tekemään, puhdistettiinpa niitä millä vaudilla tahansa. Hesarin jutussa otettiin esille, että kamppanja ei poistanut töhryjä, vaan seurauksena on isojen graffittien muuttuminen pieniksi tarroiksi, joita on nopeampi levittää ympäri kaupunkia. Ainakin omasta mielestäni tarrat ja julisteet värittävät kaupunkikuvaa, niiden poistamiseen menee kaupungilla rahaa ja resursseja, jotka voitaisiin suunnatta mielestäni tärkeämpiin kohteisiin.
Ja tässä vielä pari esimerkkiä siitä, että maalaukset voivat olla oikeasti todella hienoja : http://www.banksy.co.uk/outdoors/horizontal_1.htm

Mutta mitä mieltä olette, hyväksyttekö graffitit, tägit, julisteet ja tarrat vai kannatatteko Helsingin kaupungin edustamaa nollatoleranssia?

3 kommenttia:

Eena (Opettaja) kirjoitti...

Juuri postauksessani mainitsin, että kiinnostavia postauksia opiskelublogiin syntyy juuri nuoria itseään kiinnostavista aiheista! Tämä on Helsingissä hurjan kuumia tunteita herättänyt teema. Jo kysymys siitä, miksi näitä "seinämaalauksia" pitäisi kutsua, on aiheuttanut erimielisyyttä (töhry vai graffitti?). Kysymys lienee kaupunkitilan käytöstä, toisaalta yksityisomaisuuden suojasta, viihtyvyydestä (häiritsevätkö katumainokset yhtä lailla joitakin?) ja siitä, että kaikkia spraypullo kädessä liikkuvia ei niputettaisi samaan kastiin (on eri asia kirjoittaa kirosana mustalla spraylla arvotalon kylkeen kuin tehdä visuaalisesti vaikuttava maalaus ratapihan betoniaitaan - vai onko?).

M kirjoitti...

Itse en ole myöskään graffitteja vastaan. Jotkut on oikeesti hienoja ja niitä vois näkyä enemmänkin. Ja juuri jotkut sähkökaapit. Jos jotain häiritsee,että siihen on tehty hiukan taidetta, niin voi vaikka kulkea sen kaapin ohi sitten silmät kiinni. Sen kyllä ymmärrän, että, jonkun omistamien rakennusten seinään piirtäminen on kielletty.

Graffitit siis mun puolesta ainakin hyvinki tervetulleita katukuvaan, mutta bommauksia en kyllä ehkä niin kauheasti kannata. Ne on oikeesti aika rumia.

Flamewall kirjoitti...

Kauneushan on katsojan silmässä. Ei hienokaan graffiti väärässä paikassa ole asiaankuuluva taideteos tai muutenkaan elämys. Itse olen ehdottomasti graffitien puolella, mutta toisaalta on esim. yksityisten omistajien oikeus suojella kiinteistöjensä ulkopintoja.
Graffitit ovat eittämättä osa nykyäikaista nuorisokulttuuria joten se, että Helsingin kaupunki vain laittaa sormet korviin ja koettaa nopeasti pyyhkiä kaikki "töherrykset" pois ei ole missään nimessä oikea ratkaisu. Mielestäni oikea ratkaisu olisi jonkinlainen slekeä jaoittelu esim. alueittain ja kohteittain luvallisista maalauskohteista, joita kaupunki voisi sallia. Toisaalta kaupungeissa tulisi olla myös grafiittivapaita alueita, joissa ihmiset voivat myös nauttia jonkinlaisesta "graafisesta minimalismista".