Mitä opimme?

On tullut se aika kurssista, joilloin sekä opettaja että oppilaat pohtivat (ja yrittävät saada paperille!), sitä mitä ovat kurssin aikana oppineet. Kyllä, hyvät oppilaat, myös me opettajat opimme joka kurssissa jotakin uutta. Tämä on ollut erityisen antoisa ja opettavainen kurssi ja on harmi, että kurssien kiivaan vaihtumisen vuoksi tämän kurssin oppilaat eivät ole näkemässä parannuksia ja muutoksia, joita kurssiin teiltä opitun pohjalta teen. Tämä blogi antaa tilaisuuden tuoda esiin joitakin huomioita, ensinnäkin itselleni muistilistaksi seuraavan kurssin suunnitteluun ja toivottavasti myös avuksi jollekin blogin opetuskäyttöä harkitsevalle.

1. Blogin kirjoittaminen, kuten kaikki muukin (mielekäs) opiskelu vaatii aikaa. Lukiolaiset ovat hyvin työllistettyjä, eikä bloginkirjoitus voi olla ylimääräistä työtä kaiken muun päälle. Parhaiten tänne sai merkintöjä kertymään, kun varasi kirjoittamiselle ja kommentoinnille toisinaan oppituntiaikaa. Toisaalta innokkaimmille mahdollisuus kommentoida on aina auki ja sitä käytettiinkin kohtuullisen paljon. Ottaen huomioon, että tämä oli ensimmäinen kerta, olen hyvinkin tyytyväinen kommentoinnin määrään.

2. Bloggaus on oma kirjoittamisen alansa, tekstilaji, joka ei tule ehkä niin tutuksi esimerkiksi äidinkielen kursseilla. Siksi alkukurssista olisi hyvä tutustua blogikirjoittamisen tapaan ja käytäntöihin vaikkapa poliitikkojen tai kiinnostavien kansalaisvaikuttajien blogeja lukemalla. Toisaalta opettajan ei kannata olla turhantarkka kirjoituksen tyylistä; pääasia, että ajatuksia saadaan esille ymmärrettävässä ja perustellussa muodossa.

3. Blogosfääri on valtava ja sinne hukkuu paljon tekstiä. Jos ulkopuolisia kommentoijia haluaa, heitä on paras kutsua blogiin. Kunnallisvaalien ehdokasasettelu meni kurssimme kannalta harmillisen myöhään. Jos ehdokkaat olisivat olleet tiedossa pari viikkoa aikaisemmin, olisimme takuulla saaneet kutsumalla innokkaita kunnallispoliitikkoja kommentoimaan. Ensi kerralla kommentoijien ja lukijoiden kutsumiseen pitää panostaa enemmän ja ehdottaa myös opiskelijoille, että he kutsuisivat blogille lukijoita. Myös linkittämisen merkitystä tulee korostaa. Lehtijuttuihin linkittämällä blogiin osuu enemmän satunnaisia lukijoita.

4. Innostuneinta ja aktiivisinta bloggaus on nuoria itseään kiinnostavista aiheista. Tällä kurssilla jokaiselle oli määrätty aihe, josta vähintään tuli kirjoittaa postaus. Aiheiden määrääminen ei välttämättä ole paras tapa, vaikka tunnontarkka opettaja sillä yrittääkin varmistaa, että opetussuunnitelman mukaiset teemat tulevat kurssilla käsiteltyä. Sen sijaan oppilaita voisi pyytää bloggaamaan mielenkiinnon mukaan ja enemmän juuri nyt pinnalla olevista aiheista (jota tässäkin blogissa kyllä hienosti tehtiin!). Ajankohtaiset asiat olisivat näin laajemmin esillä ja myös linkittäminen lehtijuttuihin, muihin blogeihin ja nän ollen kommunikaatio kurssin ulkopuolelle olisi luontevampaa. Vapaaehtoisuudessa piilee tietysti vaara: tarttuvatko oppilaat oma-aloitteisesti ajankohtaisiin aiheisiin? Tästä olisi kiva kuulla tämän kurssin opiskelijoilta kommentteja.

5. Blogia tulee muistaa hyödyntää luokassa, etteivät verkko ja luokka ole kaksi erillistä, toisiltaan suljettua oppimisympäristöä. Pyrin tähän, mutta ehkä vielä enemmän yritän seuraavalla kerralla tuoda blogikeskusteluja ja -kommentteja luokkakeskusteluun mukaan. Erityisesti opiskelijoiden itsensä esiin nostamien aiheiden kommentointi väritti myös luokkaopiskelua.

Tällaisia (koeviikon hieman jo uuvuttama) opettaja miettii kurssin loppusuoralla. Huomenna on kurssimme koe ja kerään oppilailta paperilla palautetta kurssista. Tulen varmaankin referoimaan ryhmän ajatuksia blogista tänne tuonnempana. Ja toki kurssipalautteen antaminen ja blogin kommentointi opiskelun välineenä on sallittua täälläkin, vaikkapa tämän postauksen kommenteissa.