Edellä yksi kuva eräästä Fitnessblogista. Kuvan nainen on laihduttanut 64 kilosta 54 kiloon. Ainakin omasta sekä miehen näkökulmasta kuvan nainen näyttää paremmalta "ennen" kuvissa. Onko laihduttamista pakko viedä äärimmilleen varsinkin, kun kyseisellä tytöllä ei siihen edes ollut ns. "tarvetta"?
Neuroottinen treenaaminen voi myös viedä äärimmillään syömishäiriöihin sun muihin. Tiedän muutamia "hc-treenaajia", jotka ovat jo valmiiksi jäätävässä tikissä, mutta puhuvat kuitenkin "kesäkuntoon pääsemisestä" "Pakko syödä vaan tää yks kananmuna". Omasta mielestä tämä terveydenihannointi menee nykyään jopa liian pitkälle, mitä mieltä muut ovat?
Tekstit
1 kommentti:
ehkä karseempaa vielä kun fitness blogit on ne oikeesti syömishäiriöisten blogit, joissa ne kaikki kerääntyy yhteen ja laskee kalorinsa yhteistuumin ja tavottelee kokoa nolla ja painoa nolla. nettiä rajotetaan jo aika paljon, pomminteko-ohjeiden ainakin luulis olevan kunnolla piilossa, kunpa ois tollaset blogitkin jotka vaan levittää evankeliumia laihduttamisesta ja oikeesti sairaasta mielestä ja viallisesta omakuvasta. koska syömishäiriö on sairaus, ja vakava sairaus. jos vielä sairaampaa haluaa tältä saralta hakea, niin pro-ana(=syömishäiriön ihannointi ja harras toive sairastua itekki). syömishäiriötä sairastetaan aina vaan enemmän ja terveydenhoitajat ja psykologit ja lääkärit tietää itekki että suurin osa sairaista on hoidon ulkopuolella (koska sehän siinä jutussa onkin tavoite:sairastaa hengenvaarallista tautia kenenkään häiritsemättä kun se on niin ihanaa) trust me, todellakin tiedän mistä puhun. aivan lähipiirissäni on näitä tämmöisiä kolme, nuorin sai diagnoosin 13-vuotiaana!!!! että jos nyt ihan oikeesti otettais järki käteen ja ahkeraan käyttöön! netistä pois kaikki kalorilaskuripistecomit ja bmi-jutskat - niitä käyttää enemmän ne ihmiset, jokka niitä ei tarvi, kun ne joiden oikeesti ois pikku hiljaa pakko. ja sit vaan muutama heppu bloggerille ja wordpressille töihin mustaamaan sivuja, jotka levittää tätä ihan aikusten oikeesti vaarallista ruttoa. ja malleille ja näyttelijöille painoraja. ei kiinnosta ostaa vaatteita, jokka on suunniteltu näyttämään hyvältä jonkun 20kg vähemmän ruman ja läskin päällä - tiettyhän mun pitäis laihtua sellaseks et voisin kunnialla vaatettani kantaa. et nyt jotain tolkkua oikeesti tohon touhuun, on todellakin okei painaa sen minkä painaa kunhan saa liikuttua ja jaksettua. naiset ja miehet ja tytöt ja pojat on oikeesti nätimpiä kun on vähän pehmustetta joka puolella että jos kaatuu niin ei kamalasti satu:> auts, voi harmi, mulla oli mielessä yks hullun hyvä blogi, jossa krooniseks anorektikoks julistettu tosissaan paranemista yrittävä tuttu kertoo miljoonat syyt, miks syömishäiriö on just sitä mihin ei kannata sairastua. linkkaan sit jos se löytyy, nyt blogger väittää et on poistettu:,( ja loppuun vielä anteeksi hirmuinen kärjistys ja tulinen luonne tän jutun suhteen! kun mä ite vaan oon sitä mieltä, et jokanen on arvokas sellasena kun on ja osottaa rohkeutta jos on sitä mitä on ja siitä on ittensä kanssa sinut. koska ihmiset on kauniita, kun vaan sen tajuaisivat!
Lähetä kommentti