Miksi blogi?

Sitä en tiedä vielä itsekään, miten blogi osanan yhteiskuntaopin kurssia toimii. Mutta siihen, miksi haluan ottaa bloginkirjoittamisen osaksi yhteiskuntaopin opiskelua, minulla on montakin ajatusta. Kirjaan niitä ylös jo tässä, sillä ensi viikolla kun koulu alkaa ja esittelen ensimmäisellä tunnilla blogi-ideani opiskelijoille, joudun tietenkin perustelemaan uutta työtapaa.

Olympialaiset alkavat tänään, mutta juhlahumu ei sumenne sitä tosiasiaa, että Kiina on edelleen melko totalitaarinen, kansalaisiaan ja mediaa tiukasti valvova, mielivaltaisia pidätyksiä ja muita ihmisoikeusloukkauksia harjoittava maa. Kiinalaiset kansalaisaktivistit, kirjailijat ja opiskelijat ovat kuitenkin löytäneet blogeista ja keskustelufoorumeilta vaihtoehtoisen julkaisun ja kommunikaation kanavan ja vaikka valtio verkkoa valvookin, viestit tavoittavat suuren määrän ihmisiä ja sensuurin välttäminen on helpompaa kuin painetussa mediassa. Laajasti Kiinan tilannetta meille suomalaisille tutuksi tehnyt Sami Sillanpää kirjoitti tämän aamun Hesarissa Zhang Lijianista, jonka omista kokemuksista kertova kirjaa ei saanut julkaista Kiinassa. Verkon välityksellä kirja Socialism is great on saavuttanut tuhansia lukijoita ja levittänyt tietoa kommunistisen hallinnon 1970- ja 80-luvuilla harjoittamista pakkotoimista. Vaikka meillä Suomessa sananvapaus on toisella tasolla kuin Kiinassa, on viestinnän monipuolistuminen pienmedioiden avulla silti toivottavaa ja virkistyssuihke kansalaiskeskustelua alati kaipaavalle demokratialle.

Siteeraan seuraavassa tunnettua juristia, yhteiskunnallista keskustelijaa ja ihmisoikeusaktivistia Matti Wuorta (1945-2005). Hän kirjoitti teoksessaan Kaikki on totta (2005):

"Perinteiset viestimet jäävät tätä menoa perässähiihtäjiksi. Mutta muutos voi avata vihdoin väylän myös kansalaisjournalismiin, josta meilläkin puhuttiin vielä muutama vuosi sitten. Samalla tiedonvälitykseen tulee kaivattua kaksisuuntaisuutta, joka aktivoi kansalaisia ja erilaisia kohderyhmiä aivan toisella tavalla kuin perinteinen viestintä, jonka suunta on aina vääjäämättä ylhäältä alaspäin.
Yhteiskunta olemme me, vaikka juuri meiltä se usein unohtuukin."

Näiden pohjalta onkin jo helppo listata perusteita yhteiskuntaopin opiskelublogille: aktivoituminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, kansalaisjournalismin ihanne, nuorten äänen kuuluviin saaminen, keskustelun ulottaminen luokkahuoneen ulkopuolelle "oikeaan" maailmaan.

Toki mielessä on myös pedagogisia perusteita: opiskelijalähtöinen opiskelu, kurssin viestinnän monipuolistuminen ja tasa-arvoistuminen verkkokeskustelujen ja kommenttien kautta, julkisen kirjoittamisen (yhä tärkeämpi taito tekstejä täynnä olevassa yhteiskunnassamme) harjoittelu ja yhdessä tekeminen.